Kuluttaja voi reagoida perintätoimiston lähettämään perintäkirjeeseen hyvin monella eri tavalla. Reagointitavat voivat kuitenkin olla oikeusvaikutuksiltaan hyvin erilaisia. Kuluttajan onkin hyvä miettiä etukäteen perintätoimistoon tekemänsä yhteydenoton sanamuotoa, jolloin väärinkäsityksiä ei pääsisi sattumaan.
Reklamaatiokäsittely
Ensimmäiseksi käsittelemme kuluttajan perintätoimistolle tekemää reklamaatiota eli virheilmoitusta. Reklamaation säännöspohja löytyy ennen kaikkea kuluttajansuojalaista, mutta sen sisältöä on täsmennetty kattavasti niin oikeuskäytännössä kuin oikeuskirjallisuudessakin. Reklamaatiossa on kyse siitä, että kuluttajavelallinen reagoi palvelussa havaitsemaansa virheeseen tekemällä ilmoituksen kyseisestä virheestä perintätoimistolle. Virhe voi ilmetä mm. kuluttajan vastaanottamasta perintäkirjeestä, jonka kuluttaja ei katso sisällöltään vastaavan esimerkiksi hyvän perintätavan perintätoimistolle asettamia vaatimuksia.
Reklamaation on oltava riittävän yksilöity, jotta perintätoimisto voi tietää mistä saatavasta on kyse. Lisäksi reklamaatio on tehtävä kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta lukien. Mikäli nämä vaatimukset yksilöinnistä ja kohtuullisen ajan noudattamisesta eivät täyty, saattaa perinnän asiakas menettää oikeutensa vedota palvelussa mahdollisesti olevaan puutteeseen. Perintätoimisto voi myös kieltäytyä käsittelemästä puutteellisia reklamaatioita. Vaikka virheilmoitukselle ei ole säädetty määrämuotoa on se syytä aina tehdä kirjallisesti, jotta reklamaation sisältö voidaan jälkikäteen todentaa.
Reklamaatiokäsittelyssä menee usein muutama viikko; yleisinä loma-aikoina mahdollisesti kauemminkin. Reklamaation ollessa aiheellinen, perintätoimiston tulee hyvittää palvelussaan havaittu virhe. Mikäli reklamaatio taas todetaan käsittelyn loputtua aiheettomaksi, ei perinnän jatkamiselle ole estettä. On syytä myös huomata, että aiheettomien reklamaatioiden tekeminen voi kasvattaa perinnän kustannuksia, jotka jäävät kuluttajavelallisen maksettaviksi.
Maksuvelvollisuuden kiistäminen
Maksuvelvollisuuden kiistämisessä eli riitauttamisessa on kyse siitä, että kuluttaja ilmoittaa perintätoimistolle jonkin siinä määrin raskauttavan väitteen perittävään saatavaan liittyen, ettei perinnän jatkamiselle ole käytännössä enää edellytyksiä. Yllä käsitellyssä reklamaatiossa on pohjimmiltaan kyse jostakin kuluttajan korjauskelpoiseksi katsomasta virheestä – riitauttaminen taas ei lähtökohtaisesti tarjoa korjauskelpoista ratkaisua, vaan kuluttaja voi katsoa esimerkiksi olevansa täysin väärä velallinen perittävänä olevassa asiassa. Toki kuluttaja voi riskeiltä välttyäkseen suorittaa myös riitauttamansa saatavan.
Perintälaissa on kuitenkin säädetty, että maksuvelvollisuuden kiistämisestäkin huolimatta perintää saa jatkaa, mikäli velallinen ei esitä kiistämiselle perustetta tai hän vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta velallisen maksuvelvollisuuteen. Säännöksen tarkoittamat tilanteet ovat lähtökohtaisesti varsin harvinaisia ja huomattavasti harvinaisempia kuin esimerkiksi tilanteet, joissa perintää jatketaan hylkäävän reklamaatiopäätöksen jälkeen. Usein perusteettomat riitautukset liittyvät tilanteisiin, joissa velallinen pyrkii keinotekoisesti vaikeuttamaan perintätoimenpiteitä.
On kuitenkin syytä huomata, että maksuvelvollisuuden kiistäminen ei kuitenkaan estä saatavan saattamista tuomioistuinkäsittelyyn, mikä luonnollisesti lisää tuntuvasti asiassa velalliselta vaadittavia kustannuksia. Kun kuluttaja on riitauttanut saatavan, ei ns. summaarinen haastehakemus tule kyseeseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että haastemenettely on tehtävä alusta alkaen lakimiestyönä, jolloin asiasta koituvat kulut saattavat helpolla nousta jopa kymmenkertaisiksi alkuperäiseen riitautettuun saatavaan nähden.
Velallisen oikeus pyytää kuluttajasaatavan perinnän keskeyttämistä
Kolmanneksi kuluttajasaatavaa perittäessä velallisella on oikeus pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Toisin kuin reklamaatiossa ja riitauttamisessa, jotka ovat vapaamuotoisia, velallisen on tehtävä keskeytyspyyntö kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla.
Keskeytyspyynnössä on pohjimmiltaan kyse siitä, että velallinen myöntää saatavan oikeaksi. Velallinen toteaa samalla, ettei hänellä ole mahdollisuutta suorittaa perintätoimiston häneltä vaatimaa saatavaa. Keskeytyspyyntö tähtää asian mahdollisimman pikaiseen käsittelyyn kustannustehokkaalla tavalla.
Lopuksi
Koska velallisyhteydenotot ovat tyyliltään ja sisällöltään hyvin monimuotoisia, usein on hyvin vaikeaa tulkita, mihin kuluttajavelallinen lähtökohtaisesti yhteydenotollaan pyrkii. Onko kyse reklamaatiosta, maksuvelvollisuuden kiistämisestä vai perinnän keskeytyspyynnöstä? Juuri tällaisiin kysymyksiin vastauksen löytää usein vain ammattimaista perintää harjoittava Suomen Perimistoimistojen Liitto Ry:n jäsen. Usein toimivinta onkin suorittaa perittävänä oleva saatava mahdollisimman pikaisesti. Näin välttyy kohoavilta perintäkuluilta, haastemenettelyltä ja haitalliselta ulosotolta.