Perintäprosessissa yleensä perintätoimisto, jonka velkoja on valtuuttanut hoitamaan perintää.

Viranomaistaho, joka valvoo perintätoimintaa. ”Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ylläpitää rekisteriä perintätoiminnan harjoittajista ja valvoo valtakunnallisesti, että rekisteriin merkityt noudattavat toiminnassaan lakia ja hyvää perintätapaa.”

Lue lisää Etelä-Suomen Aluehallintoviraston sivuilta

Haastehakemuksella haetaan käräjäoikeudesta perintäprosessin päätteeksi velkomustuomiota ulosottoa varten.

Velkomusprosessi käräjäoikeudessa nostaa perintäkuluja huomattavasti ja voi aiheuttaa häiriömerkinnän luottotietoihin.

Yritysmuoto, joka perustuu kahden tai useamman oikeus- tai luonnollisen henkilön yhteistoimintaan.

Henkilöyhtiöille tunnusomaista on yhtiön itsenäisyys, eli se on omistajistaan erillinen oikeussubjekti.

Lue lisää henkilöyhtiöstä Tieteen termipankin sivuilta

Perintälaissa ja perintätoiminnan osapuolten käytännössä määritelmänsä saanut hyvä ja asianmukainen menettelytapa perinnässä.

Hyvän perintätavan rikkomisesta voi seurata velkojalle seuraamuksia.

Lue lisää: Hyvä perintätapa kuluttajasaatavan perinnässä

Jälkiperinnällä tarkoitetaan sitä, ettei saatava ole aktiivisten perintätoimenpiteiden kohteena.

Jälkiperintää siirrytään muun muassa niissä tapauksissa, joissa saatavaa ei saada perittyä velallisen heikon maksukyvyn takia. Saatava voi sinällään olla jälkiperinnässä niin vapaaehtoisessa perinnässä kuin oikeudellisenkin perinnän jälkeen.

Jälkiperinnässä perintätoimisto huolehtii siitä, että saatavat eivät pääse vanhenemaan tai että niitä ei kohtaa jokin muu oikeudenmenetys.

Lue lisää jälkiperinnästä

Yritysvelalliselle lähetettävä konkurssilailla säännelty maksukehotus, jolla velallista kehotetaan suorittamaan velkojan saatava määräajan kuluessa sillä uhalla, että velallinen muutoin haetaan konkurssiin.

Lue lisää: konkurssiuhkaisesta maksukehotuksesta perintäkeinona

Kun yritys asetetaan konkurssiin, voi velkojalla olla oikeus konkurssisaatavaan, mikäli velkojan saatavan peruste on syntynyt ennen konkurssiin asettamista. Jotta velkojalle syntyy oikeus jako-osuuteen konkurssipesän varoista, tulee saatavaa valvoa kirjallisesti.

Lue konkurssivalvonnasta täältä.

Oikeusministeriön alainen toimija, joka on yksi keskeisimmistä kuluttajansuojaa tarjoavista organisaatioista. Kuluttajariitalautakunta tarjoaa kuluttaja-asioissa (siis myös kuluttajaperinnässä) kuluttajilla asiantuntevaa apua.

Lue lisää kuluttajariitalautakunnan roolista osana saatavien perintää

”Kertovat luonnollisen henkilön tai yrityksen maksukyvystä tai maksuhalukkuudesta taikka jotka muulla tavalla kuvaavat henkilön tai yrityksen kykyä vastata sitoumuksistaan ja joita käytetään luottoa myönnettäessä tai luottoa valvottaessa.” (Lähde: Finlex)

Luottotiedot eivät ole julkisia, vaan laki säätelee tarkoin sitä, kuka voi, ja missä tilanteissa, tarkistaa luottotietosi.

Lue lisää luottotietolaista

Velan tai maksun maksamatta jättäminen voi johtaa maksuhäiriömerkintään, joka tallennetaan luottotietorekisteriin. Luottotietorekisterissä maksuhäiriömerkintä säilyy 2–4 vuotta.

Maksuhäiriömerkinnän saatuaan henkilön:

• luottokortti mitätöidään, eikä hän voi saada uutta luottokorttia
• ei pysty ostamaan osamaksulla
• pankkilainan, opintolainan ja kulutusluoton saaminen vaikeutuu
• vuokra-asunnon, puhelinliittymän, internet-yhteyden ja vakuutusten saaminen vaikeutuu. Häneltä voidaan edellyttää vakuuden tai ennakkomaksun maksamista.
• työpaikan saanti voi vaikeutua, jos hänen työtehtäviinsä liittyy taloudellista vastuuta.

Lähde: Oikeus.fi

Velkojan tai perintätoimiston lähettämä maksumuistutus maksamattomasta laskusta.

Velallisen ja perintätoimiston tai velkojen kanssa tehty suunnitelma erilaisista maksujärjestelyistä esimerkiksi tilanteissa, jolloin velallinen ei kykene maksamaan laskuaan tai lainansa lyhennystä eräpäivään mennessä.

Koko perintätoimiston perintäprosessin ajan velallinen voi sopia kanssamme maksujärjestelyistä. Välttyäkseen turhilta lisäkuluilta, velallisen kannattaakin aina ottaa pikaisesti heti maksuvaatimuksen saatuaan yhteyttä meihin ja sopia maksujärjestelyistä.

Meidät tavoittaa sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 09 4134 5151.

Yri­tyk­sil­le ei ole e­rik­seen pe­rin­tä­lais­sa mää­rät­ty ai­kaa mak­su­vaa­ti­muk­sen lä­het­tä­mi­sel­le. Lä­he­täm­me en­sim­mäi­nen pe­rin­tä­kir­jeen eli mak­su­vaa­ti­muk­sen ve­lal­li­sel­le yleen­sä seit­se­män ar­ki­päi­vän si­säl­lä erään­ty­nees­tä mak­su­muis­tu­tuk­ses­ta. En­sim­mäi­ses­sä pe­rin­tä­kir­jees­sä yri­tysve­lal­li­sel­le an­ne­taan mak­su­ai­kaa seit­se­män vuo­ro­kaut­ta.

Kuluttajille perintälaki määrää sen, milloin perintäkirjeen saa lähettää velalliselle:

• mak­su­muis­tu­tuk­ses­ta on ku­lu­nut vä­hin­tään 14 päi­vää;
• em­me ole saa­neet vie­lä mak­su­suo­ri­tus­ta. Mak­su­vaa­ti­muk­ses­sa ku­lut­ta­ja­ve­lal­li­sel­le an­ne­taan mak­su­ai­kaa 12 vuo­ro­kaut­ta.

Perintäkirjeessä on mainittava vähintään seuraavat asiat:

• velkojan sekä perintätoimiston nimi ja osoite
• saatavan peruste
• saatavan pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut
• kenelle, miten ja milloin saatava on maksettava
• mahdollisuus esittää huomautuksia velan määrästä tai perusteista

Mikäli olet saanut perintäkirjeen etkä selviä laskun maksusta, ota rohkeasti yhteyttä perintäkirjeen lähettäneeseen perintätoimistoon. Heidän asiakaspalveluhenkilökuntansa on mm. sitä varten, että he voivat neuvoa ja opastaa sinua velan maksussa.

Lue lisää: älä jää yksin velkojesi kanssa

Oikeudellisessa perinnässä saatavien kotiuttamisessa turvaudutaan tuomioistuimen tai ulosotto-organisaation apuun. Oikeudelliseen perintään turvaudutaan silloin, kun vapaaehtoisella perinnällä ei saada saatavaa perittyä.

Lue lisää: Oikeudenkäyntimenettely osana saatavien perintää

Erääntyneen saatavan perintä tulee lain mukaan aloittaa pääsääntöisesti maksumuistutuksella. Maksumuistutuksen lähettää joko velkoja itse tai perintätoimisto, joka toimittaa maksumuistutuksen velkojan puolesta ja hänen nimissään.

Kun velka on erääntynyt, velkoja antaa usein asian perintätoimiston perittäväksi. Perintätoimistot aloittavat velan perinnän aina hyvän perintätavan mukaisesti yleensä kirjallisella maksuvaatimuksella, josta ilmenee myös perinnän siirtyminen perintätoimiston hoidettavaksi.

Vapaaehtoisessa perinnässä velan suorittamiseen pyritään maksuvaatimusten lisäksi usein myös puhelinyhteydenotoilla.

Lue lisää yritys- ja kuluttajaperinnän kuluista

Kuluttajasaatavassa velkoja voi lain mukaan vaatia perinnästä aiheutuvat kohtuulliset perintäkulut. Kuluttajalle lähetystä maksumuistutuksesta voi kuluttajaperintälain mukaan vaatia 5 euron huomautuskuluja (14 päivää erääntymisen jälkeen) sekä korkolain mukaista viivästyskorkoa. Kuluttajasaatavissa perintäkulut ovat laissa säännelty ja ne nousevat saatavan pääoman mukaan. Taulukko löytyy perintälain 10 pykälästä.

Yrityssaatavissa perintäkulut ovat aina tapauskohtaisia. Niiden määrään vaikuttaa tehty työ, pääoman suuruus jne. Yritysperinnän perintäkulujen osalta ei siis ole olemassa kiinteää hinnastoa.

Eli laki saatavien perinnästä sääntelee ”erääntyneen saatavan perinnästä sekä perintään liittyvistä, velkasuhteen osapuolten asemaan vaikuttavista muista seikoista. Perinnällä tarkoitetaan tässä laissa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti suorittamaan erääntynyt velkojan saatava.” (Lähde: Finlex)

Lue lisää perintälaista

Perintätoimiston ensisijainen tehtävä on hoitaa erääntyneiden saatavien perintää, minimoida luottotappiot ja nopeuttaa kassavirtaa.

Siksi perintätoimisto pyrkii löytämään pikaisesti joustavan ratkaisun perittäväksi annetun velan maksusta velallisen kanssa.

Lue lisää perintätoimiston tehtävistä

Pikaperintä on perintätoimistojen tarjoama palvelu yksittäisten saatavien perintään. Pikaperintä käynnistetään nimensä mukaisesti pikavauhtia ilman erillistä sopimusta.

Lue lisää Uuva pikaperinnästä

Tarkoitetaan perinteisesti rekisteriä, josta on reaaliaikaisesti nähtävissä henkilön kaikki luotot. Luottokelpoisuutta koskeva analyysi rakentuisi positiivisen luottotietorekisterin pohjalta vahvemmin luotonhakijan tulojen ja kokonaisluottomäärän arviointiin, eikä niinkään nykyiseen maksuhäiriömerkintöjen tarkkailuun.

Lue lisää: Positiivisesta luottorekisteristeristä ratkaisu pahenevaan ylivelkaantumiseen?

Riitaisuus tarkoittaa sitä, että velkojan saatavan oikeellisuudesta ei olla velkojan ja velallisen kesken yksimielisiä.

Riita voi koskea joko koko saatavaa tai vain osaa siitä. Riita voi myös koskea puutteita palvelun tai tavaran toimituksessa tms.

Lähtökohtaisesti ”velan” synonyymi.

Suora ulosottokelpoisuus tarkoittaa puhtaimmillaan sitä, että saatavan (lasku tms.) olemassaolo itsessään ja sen erääntyneisyys riittävät siihen, että saatavan voi toimittaa ulosottovirastolle ulosottotoimia varten.

Lain mukaan suoraan ulosottokelpoisia saatavia ovat verot, julkiset maksut ja muut julkisoikeudelliset tai niihin rinnastettavat saatavat.

Lue lisää suoraan ulosottokelpoisesta saatavasta

Perintäprosessissa velkoja, joka on valtuuttanut asiamiehen hoitamaan perintää.

Eli julkisuusuhkainen maksuvaatimus yritysperinnässä. Tratan noudattamatta jättäminen voidaan julkaista ja merkitä luottotietorekisteriin.

Trattaa saa käyttää vain erääntyneen, selvän ja riidattoman saatavan perimiseksi.

Lakiin perustuva ulosotto on maksamattoman velan tai laskun pakkotäytäntöönpanoa ulosottovirastojen toimesta.

Vapaaehtoisen perinnän tarkoitus on kotiuttaa toimeksiantajien saatavat ilman tuomioistuimen tai ulosotto-organisaation apua. Vapaaehtoisen perinnän keinoja ovat mm. maksumuistutus ja perintäkirje.

Velkasuhteen osapuoli, joka on velkasuhteessa toiseen osapuoleen eli velkojaan.

Lue lisää: Kuluttajavelallisen reaktiokeinot saatavan perintään

Korko, jota velallinen joutuu suorittamaan maksun suorituksen viipyessä yli sopimuksen edellyttämän ajankohdan.

Korkolain mukainen viivästyskorko ajalle 1.1.–30.6.2020 on 7,0 % vuodessa.

Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 8,0 % vuodessa, jollei muuta ole sovittu.

Lähde: Suomen Pankki