Mitä tapahtuu, jos lasku menee perintään?

Kun perintätoimiston kirje tipahtaa postiluukusta, se harvemmin herättää suoranaisia riemunkiljahduksia vastaanottajassa. Perintäpostia voi kuitenkin saada meistä kuka tahansa, sillä syitä siihen, miksi lasku saattaa jäädä maksamatta on lukemattomia. Ei siis syytä paniikkiin! Oli tilanne taustalla mikä tahansa, on ratkaisu kyllä löydettävissä.

Moni pelkää luottotietojensa menetystä laskun maksamatta jäämisen seurauksena, mutta matka siihen pisteeseen on pitkä ja käsittää monta vaihetta. Lue siis eteenpäin, niin käydään perintäprosessi läpi pala palalta.

Miksi perintää tehdään?

On täysin ymmärrettävää, että perintäprosessi voi herättää monenlaisia tunteita ja kysymyksiä. Perinnän tarve syntyy yleensä silloin, kun maksu on jäänyt maksamatta eräpäivään mennessä. Tämä voi johtua monista syistä, kuten unohtuneesta laskusta, tilapäisestä taloudellisesta haasteesta tai yksinkertaisesti väärinkäsityksestä.

Perinnän avulla pyritään varmistamaan, että sopimukset ja laskut tulevat hoidetuksi oikea-aikaisesti ja että velkoja saa hänelle kuuluvan korvauksen myymistään palveluista tai tuotteista. Joskus myös vaikkapa sopimusrikkeestä sovittu sanktio voi olla laskun syy. Perintä toimii myös kannustimena hoitaa velat ajoissa pois päiväjärjestyksestä reilun pelin hengessä.  Perinnän tarkoituksena ei ole aiheuttaa lisästressiä tai vaikeuttaa tilannettasi, vaan sen päätavoitteena on varmistaa, että sekä sinä että velkoja pysytte taloudellisesti turvatuissa olosuhteissa.

Laki varmistaa oikeudenmukaisen perinnän

Perintäprosessi on suunniteltu oikeudenmukaiseksi ja se noudattaa tiukkoja lainsäädännöllisiä suojatoimenpiteitä. Sen avulla varmistetaan, että sinulla on oikea ja reilu mahdollisuus suorittaa maksu ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti luottohistoriaasi tai taloudelliseen asemaasi.

👉 Lue myös; Mitä tarkoittaa hyvä perintätapa?

Tärkeää on ymmärtää, että perintätoimisto ei ole vihollisesi, vaan osa ratkaisua. Perintätoimiston tehtävä on auttaa sinua ja velkojaa löytämään molempia tyydyttävä ratkaisu. Perintäprosessi on olennainen osa taloudellista ekosysteemiämme, joka mahdollistaa yritysten ja yksilöiden vakauden pitkällä aikavälillä.

Muista, että huolellinen ja ajoissa tehty kommunikaatio on avain ongelmattomaan perintäprosessiin ja että sinulla on oikeuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseesi. Kun tunnistat perinnän tarpeelliseksi osaksi taloudellista järjestelmäämme, se voi auttaa sinua suhtautumaan tilanteeseen rauhallisesti ja ymmärtämään, että apua ja ratkaisuja on saatavilla.

Mitä tapahtuu, jos ei maksa laskua?

Jos lasku jää syystä tai toisesta maksamatta, siirtää myyjä tai velkoja laskun yleensä ulkopuolisen perintäyhtiön hoidettavaksi.  Ensin käynnistyy ns. vapaaehtoinen perintä. Vapaaehtoinen perintä tarkoittaa niitä toimenpiteitä, joiden avulla pyritään saamaan maksu erääntyneestä laskusta vapaaehtoisesti, ilman oikeuden päätöstä. Mahdollisuuksia maksaa unohtunut lasku on siis useita, ennen kuin luottotiedot menevät. Vapaaehtoinen perintä päättyy, jos asia viedään käräjäoikeuteen.

Perintäprosessin kulku kuluttajalle, jos laskua ei makseta:

1. Alkuperäinen eräpäivä ohitetaan.  Lasku tulisi aina maksaa eräpäivään mennessä. Vapaaehtoinen perintä käynnistyy, mikäli laskun alkuperäinen eräpäivä on mennyt, mutta velallinen ei ole maksanut velkaa.
   
   
2. Muistutusvaihe. Eräpäivän jälkeen lähetetään 1-2 maksumuistutusta, joissa yleensä annetaan toinen eräpäivä, jolloin velka tulee maksaa. Tässä vaiheessa saatetaan periä muistutuskuluja ja viivästyskorkoja, kuitenkin enintään 5 euroa. Tässä vaiheessa ei vielä tule maksuhäiriömerkintää, mikäli muistutukset johtavat velan maksuun. 
   
   
3. Maksuvaatimus. Jos velalliselle lähetetyt muistutukset eivät johda maksuun, ottaa perintäyhtiö yhteyttä velalliseen ja vaatii maksun suorittamista (=maksuvaatimus). Tässä vaiheessa saatavaan lisätään perintäkuluja, mutta vieläkään ei maksuhäiriömerkintää tule mikäli velka hoidetaan. 
   
   
4. Maksujärjestelyn neuvottelu. Velallinen voi neuvotella perintäyhtiön kanssa maksusuunnitelman muodostamisesta. Tässä vaiheessa mietitään yhdessä ratkaisuja, joiden avulla velka voidaan hoitaa pienemmissä erissä tai pidemmällä aikavälillä.
   
   
5. Oikeudellinen perintä. Jos vapaaehtoinenkaan perintä ei johda maksuun eikä velallisella ole halukkuutta maksujärjestelyiden neuvotteluun, perintä voi edetä oikeudelliseen vaiheeseen.  Oikeudellisessa perinnässä velkoja tai perintäyhtiö tekee kanteen eli nostaa oikeusjutun velallista vastaan. Kanne annetaan käsiteltäväksi tuomioistuimelle, joka tutkii asian ja tekee päätöksen maksuvelvollisuudesta.
   
   
6. Tuomioistuimen päätös ja täytäntöönpano. Tuomioistuin käsittelee kannetta ja antaa päätöksen maksuvelvollisuudesta. Jos tuomio määrää velallisen maksamaan velan, tulee velallisen noudattaa tuomion määräystä. Mikäli velallinen ei maksa, voidaan asian viedä ulosottoon, jossa viranomaiset vastaavat velan täytäntöönpanosta.
   
   
7. Ulosottovaihe. Ulosottoperintään siirtyminen tarkoittaa, että ulosottoviranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin saadakseen velan perittyä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi palkan tai omaisuuden ulosmittausta. Voit lukea täältä lisää siitä, mitä ulosotto tarkoittaa.

Oikeudellinen perintä on perintäprosessin vakavampi vaihe ja siihen liittyy usein lisäkuluja sekä seurauksia velalliselle, kuten luottotietojen menetys. Siksi on suositeltavaa yrittää sopia velan maksamisesta jo vapaaehtoisen perinnän aikana esimerkiksi neuvottelemalla maksusuunnitelmasta.

Muistathan, että koskaan ei ole liian myöhäistä ratkaista vaikealtakin tuntuvaa tilannetta! 

👉Lue myös: Näin saat apua maksu- ja velkaongelmiin