Hyvä perintätapa on perintätoimistoja sitova ohjenuora, joka suojaa kuluttajaa jo valmiiksi ikävässä tilanteessa. Ammoisina aikoina saattoi perintää ohjata ns. viidakon lait, seikka jota muuttakseen Uuvan edeltäjä KTC Finland aikoinaan perustettiin.
Hyvästä perintätavasta on säädetty perintälain 4 §:ssä kuluttajavelallisen suojaksi. Kuluttajavelallinen on toki vastuussa aiheuttamastaan maksuviivästyksestä, mutta kulujen ja muiden perinnän seuraamusten tulee olla aina hyvän perintätavan mukaisia.
Hyvä perintätapa koostuu erilaisista velkojan perintätoimintaan kohdistuvista kielloista ja toisaalta velalliselle suoduista oikeuksista. Esittelemme tässä esimerkin omaisesti näistä keskeisimpiä.
Mitä velkoja EI saa tehdä perinnässä?
Hyvän perintätavan mukaan velkoja ei saa perinnässään:
- Antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja maksun laiminlyönnin seuraamuksista tai muista velallisen kannalta merkityksellisistä seikoista
- Aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja taikka tarpeetonta haittaa
- Vaarantaa velallisen yksityisyyden suojaa
- Periä vanhentunutta tai muusta syystä lakannutta saatavaa (Lähde: Finlex)
Aika selkeää eikö, mutta mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan kohtuuttomilla kuluilla? Entäpä tarpeettomilla kuluilla? Tarkastellaan näitä seuraavaksi.
Kohtuuttomat kulut
Perintälain 10 §:n mukaan velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Perintälain 10 §:n 2 momentin mukaan kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. saatavan suuruus ja suoritettu työmäärä.
Perintälaki antaakin hyvin selkeät linjaukset kohtuullisiin kuluihin. Kuluttajaperinnän maksimikulut ovat esitelty tarkemmin alla olevassa kaaviossa.
Tarpeettomat kulut
Tarpeettomilla kuluilla tarkoitetaan sellaisia kuluja, jotka voidaan katsoa velkojan itsensä aiheuttamiksi. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää sellaista tapausta, jossa velkoja on jättänyt tarkistamatta, onko velallinen jo maksanut saatavan. Joskus käy nimittäin niin, että velallinen maksaa saatavan myöhässä lähes samaan aikaan, kun velkoja lähettää maksumuistutuksen tai perintätoimisto maksuvaatimuksen. Näissä tapauksissa velallisen korvausvelvollisuus perintätoimista riippuu siitä, onko velkoja tai perintätoimisto ehtinyt tehdä velallisen kuluvastuun piiriin kuuluvia perintätoimia. (Lähde: Aluehallintovirasto – Päätöslyhennelmiä)
Hyvä perintätapa ja kuluttajavelallisen oikeudet
Kuluttajavelallisen oikeudet on tässä jaettu kolmeen kohtaan:
- Velallisen oikeus saada tietoja velkoihin liittyen
- Maksuvelvollisuuden kiistäminen
- Velallisen oikeus pyytää kuluttajasaatavan perinnän keskeyttämistä
Velallisen oikeus saada tietoja velkoihin liittyen
Jos velallinen sitä pyytää, on hänellä oikeus saada ajankohtaista tietoa velkojensa kokonaismäärästä ja perusteista. Tämän lisäksi velallisella on oikeus saada erittely maksamattomista veloista ja niiden lyhennyksistä sekä selvitys velkapääomalle kertyneiden korkojen ja kulujen määräytymisestä.
Jos velallinen kuitenkin pyytää velkojensa erittelyn tai selvityksen useammin kuin kerran vuodessa, on velkojalla oikeus saada kohtuullinen korvaus erittelyn tai selvityksen laatimisesta.
Maksuvelvollisuuden kiistäminen
Jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa, ei perintää saa lähtökohtaisesti jatkaa.
Perintää saa kuitenkin kiistämisestä huolimatta jatkaa, jos velallinen ei esitä kiistämiselle mitään perustetta tai vastaavasti vetoaa sellaiseen perusteeseen, jolla ei ole vaikutusta maksuvelvollisuuteen.
Jos saatava on suoraan ulosottokelpoinen, saa perintää ”kiistämisestä huolimatta jatkaa, jollei velallinen ole tehnyt verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettua perustevalitusta tai käyttänyt muuta siihen rinnastettavaa oikeussuojakeinoa.” (Finlex)
Velallisen oikeus pyytää kuluttajasaatavan perinnän keskeyttämistä
Velallisella on oikeus pyytää perinnän keskeyttämisestä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Keskeytyspyyntö on tehtävä kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla.
Perintää saa jatkaa keskeytyspyynnöstä huolimatta, jos velalliselta ei vaadita korvauksia aiheutuneista kuluista. Velalliselle on myös ilmoitettava, ettei häneltä vaadita kuluja keskeytyspyynnön jälkeen suoritettavista perintätoimista.
Keskeytyspyynnön jälkeen velalliselle saa toimittaa vain ”sellaisia kehotuksia ja ilmoituksia, joita velkojalta lain mukaan edellytetään maksuhäiriötiedon ilmoittamiseksi, vanhentumisen katkaisemiseksi tai muuten velkojan oikeuksien säilyttämiseksi.” (Finlex)
Mihin hyvä perintätapa sitouttaa meidät?
Hyvää perintätapaa noudattaen perinnän tulee olla asiallista ja velallisen yksityisyyttä kunnioittavaa. Emme aiheettomasti pitkitä tai viivytä perintää, emmekä käytä velallista loukkaavia ilmaisuja missään tilanteissa.
Olemme toimeksiantajan ja velallisen välikätenä – asiakaspalvelumme asiantuntijuus on siis molempien käytettävissä. Neuvomme ja opastamme velallista velan maksussa ja velkaan liittyvissä kysymyksissä.
Pyrimme aina siihen, että velka tulee maksetuksi niin, että se aiheuttaa mahdollisimman pienet kustannukset velalliselle. Autamme velallista maksusuunnitelman teossa tai voimme joissakin tapauksissa siirtää myös laskun eräpäivää.
Artikkelin lähteet:
- Laki saatavien perinnästä 513/1999. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990513#P4
- Aluehallintovirasto: Päätöslyhennelmiä. Saatavissa: https://www.avi.fi/web/avi/paatoslyhennelmia2