Mitä tarkoittaa konkurssi?

Maailman mullistusten ja jatkuvien suhdannevaihteluiden vuoksi konkurssiuutiset ovat viime vuosien aikana päätyneet median jokapäiväsiksi jutunaiheiksi. Mutta mitä konkurssi käytännössä tarkoittaa ja miten toimia, jos sinulla on saatava yritykseltä, joka asetetaan konkurssiin? 

Konkurssi on laissa säädelty, ns. insolvenssimenettely (maksukyvyttömyysmenettely), jossa velallisen koko varallisuus käytetään yhdellä kertaa kaikkien hänen velkojensa maksamiseen niin pitkälle kuin se riittää. Konkurssin tarkoituksen toteuttamiseksi velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa velkojien  määräämisvaltaan.

Pesänhoitajan velvollisuudet

Konkurssiin asetetun velallisen omaisuuden hoitamista ja myymistä sekä muuta konkurssipesän hallintoa varten tuomioistuin määrää pesänhoitajan. Pesänhoitaja selvittää konkurssipesän ja laatii mm. velallisen varoista ja veloista pesäluettelon, velallisen toiminnasta ja konkurssin syistä velallisselvityksen sekä jakoluettelon, jossa valvottujen saatavien perusteella määritellään kullekin velkojalle jako-osuus pesän varoista.

Velkojien saatavien ilmoittamiseksi järjestetään konkurssivalvonta. Pesänhoitaja määrää valvonnan määräpäivän eli valvontapäivän. Päivä ei ole kiinteä, vaan se voidaan määrätä tapauskohtaisesti konkurssin erityispiirteet huomioon ottaen. Valvontapäivä saa olla aikaisintaan kuukauden ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa määräyksestä. Pesänhoitaja kuuluttaa konkurssivalvonnan ja toimittaa
kuulutuksesta ilmoituksen niille velkojille, joiden yhteystiedot hänellä on tiedossaan.

Jako-osuuden saadakseen velkojan on valvottava konkurssisaatavansa kirjallisesti ilmoittamalla se pesänhoitajalle viimeistään valvontapäivänä. Pesänhoitaja ottaa oma-aloitteisesti huomioon osan konkurssisaatavista, jotka tulevat hänen tietoonsa, mutta saatavan valvominen on edellytys jako-osuuden saamiseksi niille saataville, joita pesänhoitaja ei
ole oma-aloitteisesti ottanut huomioon. Velkojan valvontapäivän jälkeen ilmoittama saatava voidaan ottaa huomioon vain jälkivalvonnasta säädetyin edellytyksin

Mikä on valvontakirjelmä?

Saatavien ilmoittaminen tapahtuu valvontakirjelmällä, jonka sisältö on säädelty erittäin yksityiskohtaisesti (Konkurssilain 12 luvun 7 pykälässä). Valvontakirjelmä toimitetaan pesänhoitajalle. Valvontakirjelmä saadaan toimittaa sähköisenä viestinä (esim. telekopiona, sähköpostiviestinä).

Valvontakirjelmässä on ilmoitettava:

1. Saatavan pääoma, pääomalle kertynyt korko konkurssin alkamiseen asti,
   konkurssin alkamisen jälkeiseltä ajalta vaadittava korko sekä viivästyskorko ja
   muut viivästysseuraamukset tai, jos saatavan määrää tai enimmäismäärää ei
   voida ilmoittaa, syy siihen;
2. Saatavan peruste riittävästi yksilöitynä;
3. Koron peruste riittävästi yksilöitynä sekä aika, jolta korkoa vaaditaan;
4. Vaaditaanko saatavalle etuoikeutta ja se, mihin vaatimus perustuu;
5. Tiedot panttioikeuden perustamisesta ja sisällöstä, jos velkojalla on velallisen
   omaisuutta saatavansa panttina,
   
6. Velkojan nimi ja yhteystiedot sekä henkilö tai yksikkö, jolle konkurssivalvontaa
   koskevat tiedustelut voidaan osoittaa.
   

Velkojan on täsmällisesti yksilöitävä pesänhoitajalle se sopimus, sitoumus taimuu kirjallinen todiste, johon velkoja vetoaa, ja se, mistä asiakirjat ovat saatavissa, jollei niitä toimiteta pesänhoitajalle.

Uuva Oy valvoo toimeksiantajiensa saatavia myös velallisten konkursseissa.