Siintääkö horisontissa jo talouskasvua - ja täytyykö siihen varautua jotenkin? Yksi Euroopan vaikutusvaltaisimmista henkilöistä on Euroopan keskuspankin pääjohtaja, ranskatar Christine Lagarde. Hänen puheenvuorojaan on Suomessakin jo muutaman vuoden ajan odotettu henkeä pidätellen, sillä syväjäässä olevat asuntomarkkinat ja alati ostovoimaa menettävät lompakot ovat tiiviissä symbioosissa tämän entisen taitouimarin lausuntoihin.
Euroopan keskuspankki aloitti korkojen nostot kesällä 2022 ja tästä alkoi mm. suomalaisen asuntovelallisen piina, lainanhoitokustannusten noustessa jopa useita satoja euroja kuukaudessa. Kiihtyneen inflaation – eli rahan arvon alenemisen- hillitsemiseen oli otettava kovat keinot käyttöön ja pitkä nollakorkojen aika katkesi. Huhu kertoo, että esimerkiksi varpaan tuolinjalkaan lyömisen seurauksena asuntovelallisen suusta pääseekin tätä nykyä entisiä voimasanoja useammin "voi euribor-korko!!".
Keskuspankin keskeinen tehtävä on varmistaa yleinen hintatason vakaus. Keskuspankit voivat nostaa tai laskea ohjauskorkoja inflaatiotavoitteensa mukaisesti ja euribor-korko on näihin vahvasti sidoksissa. Kun keskuspankit pyrkivät ohjauskorkoja nostamalla torjumaan inflaatiota, nousee euribor-korko samanaikaisesti.
Miten korkotaso kehittyy lähitulevaisuudessa?
Yleinen asunto-ja yrityslainojen viitekorko on pitkään pysynyt korkealta tuntuvalla 4 % tasolla. Vihjauksia laskuista on kevään myötä annettu, mutta radikaalimmat koronlaskuodotukset ovat viime aikoina sulaneet. Euroopan keskuspankki ja Lagarde ovat olleet koronlaskuissaan odotettua vaatimattomampia, eikä liian jyrkän – tai aikaisen -laskun kanssa haluta ottaa riskejä.
Euribor-korkoennuste vuodelle 2025 on n.2,5-3,5 %, mutta markkinatilanteen ennustaminen on poikkeuksellisen haastavaa. Maailmasta ei tällä hetkellä löydy asiantuntijaa, joka osaisi satavarmaksi kertoa korkokäyrän mutkittelut tämän ja vuoden 2025 aikana. Korkojen ennustaminen on haastavaa, sillä niihin vaikuttaa moni tekijä - muun muassa se, miten yritykset ja kuluttajat itse uskovat korkojen ja inflaation kehittyvän. Olisikin tärkeää, että yritykset aloittaisivat investoinnit ja kuluttajat säästämisen sijaan laittaisivat rahaa kiertoon.
Valoa tunnelin päässä - Euriborkoron laskun vaikutukset talouskasvuun
Viimeiset puolitoista vuotta Suomen taloudessa ei juuri valopilkkuja ole näkynyt; asunnot eivät liiku, uusia eri rakenneta ja työttömyys on lisääntynyt runsaasti.
Valoa on kuitenkin vihdoin tunnelin päässä näkyvissä ilman, että se on päälle rynnivä juna. Euroalueelta kuuluu positiivisia signaaleita talouskehityksen tilanteesta ja ennusteiden mukaan Suomeenkin on luvassa talouskasvua. Hieman tavallista hitaampaa, mutta kasvua kuitenkin.
Euribor-koron lasku tarkoittaa yleensä, että lainojen korot laskevat. Tämä näkyy kuluttajien asuntolainoissa ja muissa kulutusluotoissa, joiden kuukausittaiset maksuerät pienenevät korkojen laskiessa. Maksuerien pienentyminen parantaa kotitalouksien maksukykyä, jolloin rahaa jää enemmän muuhun kulutukseen. Lisääntyvä kulutus taas vauhdittaa talouden elpymistä.
Yritykset ottavat usein lainaa investointeihin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Alhaisemmat euribor-korot pienentävät yritysten lainanhoitokuluja, jolloin käyttöpääomaa ja likviditeettiä vapautuu muuhun toimintaan. Parantunut maksukyky voi vähentää maksuviiveitä ja maksuhäiriöitä, mikä puolestaan heijastuu positiivisesti yritysten väliseen kaupankäyntiin.
Matala euribor-korko lisää sekä kuluttajien että yritysten valmiutta ottaa lainaa. Tämä kasvattaa investointeja niin yksityisellä kuin yrityssektorilla. Kuluttajat voivat investoida uusiin asuntoihin, remontointiin tai kulutustavaroihin, kun taas yritykset voivat suunnata varojaan kasvuun ja kehitykseen. Investointien lisääntyminen synnyttää uusia työpaikkoja ja parantaa talouden kokonaiskysyntää, mikä vauhdittaa talouden elpymistä.
Positiiviseen talouskasvuun varautuminen
Usein puhutaan pahan päivän varalle varautumisesta, mutta fiksu yrittäjä varautuu myös kysynnän lisääntymiseen.
On tärkeää, että yrittäjät ovat valmiita käsittelemään kasvavaa tilauskantaa ja samalla varmistavat sujuvan kassavirran. Kun kuluttajat alkavat päästä yli radikaalien koronnousujen aiheuttamasta shokkitilasta, aiheuttaa pienempikin koronlasku vipinää ostohousuissa. Nollakorkojen suhteen aika entinen ei koskaan enää palaa – tai ainakaan ihan hetkeen. Hyvä asia kuitenkin on, että esimerkiksi 3 prosentin korkotasoon totutaan kyllä suht nopeasti.
Yksi tehokkaimmista tavoista valmistautua kasvuun on automatisoida laskutusprosessi laskun koko elinkaaren ajalle mahdollisimman sujuvaksi. Tämä säästää aikaa ja vähentää virheitä, sekä mahdollistaa suuremman laskutusmäärän käsittelyn nopeasti ja tehokkaasti.
Laskutuksen optimointi ja automatisointi ovat keskeisiä tekijöitä, joiden avulla yrittäjä voi valmistautua talouskasvuun ja varmistaa, että yrityksen kassavirta pysyy vakaana ja terveenä. Kun laskutusprosessi on sujuva ja tehokas, yrittäjä voi keskittyä paremmin liiketoiminnan kasvuun ja kehitykseen ilman huolia maksujen viivästymisistä tai kassavirran ongelmista. Näin yritys voi hyödyntää talouskasvun tuomat mahdollisuudet parhaalla mahdollisella tavalla.