Konkurssiuhkainen maksukehotus perintäkeinona

Konkurssiuhkainen maksukehotus perintäkeinona

Ville Perintä

Konkurssiuhkainen maksukehotus perintäkeinona

Konkurssiuhkainen maksukehotus?

Konkurssilaista löytyvät ns. konkurssiuhkaista maksukehotusta koskevat säännökset. Konkurssiuhkainen maksukehotus on nimensä mukaisesti järeä perintäkeino, jolla yritysvelallista uhataan konkurssilla, mikäli se ei suorita velkojan saatavaa lyhyen määräajan puitteissa.

Konkurssiuhkaisesta maksukehotuksesta tulee aina ilmetä velkojan saatavan peruste (esimerkiksi yritysluotto) ja määrä (esimerkiksi 3000 euroa viivästyskorkoineen sekä 600 euron kulut). Lisäksi maksukehotuksesta tulee nimenomaisesti ilmetä uhka siitä, että velallinen voidaan maksusuorituksen puuttuessa hakea viimekädessä velkojan toimesta konkurssiin.

Lain mukaan kirjanpitovelvollista velallista (käytännössä siis yritysmuotoista velallista) pidetään maksukyvyttömänä, jos se ei viikon kuluessa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan ole maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Tällainen maksukyvyttömyyttä koskevan oletuksen luominen on olennaista, sillä vain pidempi aikaisen maksukyvyttömyyden perusteella voidaan tuomioistuimessa tehdä päätös konkurssiin asettamisesta.

Konkurssiuhkainen maksukehotus tulee antaa velalliselle tiedoksi todisteellisesti. Usein todisteellinen tiedoksianto tapahtuu käräjäoikeuksissa toimivien haastemiesten avustuksella. Vaikka menettely kuulostaa hankalalta se on varsin yksinkertainen ja kustannuksiltaankin huokea (etenkin muihin tuomioistuinmaksuihin verrattaessa); tiedoksiantokulu on kokonaisuudessaan 80,00 euroa.

Konkurssiuhkaiseen maksukehotukseen perustuva varsinainen konkurssihakemus on jätettävä toimivaltaiselle käräjäoikeudelle kolmen kuukauden kuluttua velalliselle asianmukaisesti asetetun viikon maksuajan päättymisestä.

Vaikutukset velalliseen?

Konkurssiuhkainen maksukehotus luo epävarmuuden velallisen toiminnan ylle. Velallisen on suhtauduttava konkurssiuhkaiseen maksukehotukseen vakavasti, sillä se kuvastaa velkojan vakaata näkemystä saatavansa aiheellisuudesta ja sen kotiuttamisen tärkeyttä.

Vaikka ko. perintäkeino ei aiheuta velalliselle maksuhäiriömerkintää, sitä mahdollisesti seuraava konkurssihakemus tällaisen kyllä aiheuttaa. Mikäli velallinen ei reagoi maksukehotukseen, se kantaa siis riskin itselleen aiheutuvan maksuhäiriömerkinnän suhteen, joka voi viime kädessä (aiheettomanakin) johtaa velallisen konkurssiin. Monikaan ei ole valmis yhteistyöhön yrityksen kanssa, jota koskeva konkurssiasia on tullut vireille.

Aiheettomasta maksuhäiriömerkinnästä päästään hyvään perintätapaan. Velkojan tulee toimia konkurssiuhkaisen maksukehotuksen kohdalla tahdikkaasti ja ammattimaisesti, sillä virheellinen menettely voi rikkoa hyvää perintätapaa. Näin voi olla esimerkiksi tilanteissa, joissa konkurssiuhkainen maksukehotus perustuu täysin tekaistuun saatavaan tai maksukehotuksen yhteydessä velalliselta vaaditaan kohtuuttomia perintäkuluja.

Maksukehotukseen liittyvät puutteet voivat johtaa myös ennalta arvaamattomiin seurauksiin myöhemmässä konkurssimenettelyssä.

Lopuksi

Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne on herättänyt keskustelua konkurssiuhkaisen maksukehotuksen käytön rajoittamisesta. Todennäköisesti mainittuun perintäkeinoon tuleekin kohdistumaan rajoituksia lähitulevaisuudessa. Kun tällaiset rajoitukset kuitenkin aikanaan poistuvat, tulee konkurssiuhkainen maksukehotus valitettavasti olemaan hyvinkin yleinen.

Lue seuraavaksi: