Pidentyneistä maksuajoista haittaa kolmasosalle suomalaisista yrityksistä
Suomen Yrittäjien syksyllä 2018 teettämässä Yrittäjägallupissa tutkittiin pitkien maksuaikojen vaikutusta suomalaisille yrityksille. Noin kolmasosa vastanneista yrityksistä kertoo sopimuskumppanien pidentäneen maksuaikoja viimeisen kahden vuoden aikana ja oli myös kokenut pitkistä maksuajoista aiheutuvan taloudellista haittaa. Kyselyyn vastasi yli 1000 yrittäjää.
Lähde: Kantar TNS Oy - Jaakko Hyry: Yrittäjägallup Syyskuu 2018 Saatavilla: TÄÄLTÄ
Lain kaupallisten sopimusten maksuajoista mukaan velallisen ollessa elinkeinonharjoittaja, maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos asiasta on nimenomaisesti sovittu. Noin 35 % Yrittäjägalluppiin vastanneista yrityksistä kertoo, että saatavien maksuaika on ollut yli 30 päivää. Noin neljäsosassa tapauksista maksuaika oli yli 30 päivää mutta alle 60 päivää. Lisäksi 11 % tapauksissa maksuaika on ylittänyt 60 päivää.
Vastanneista 56 % kuitenkin ilmoitti, ettei yli 30 päivän maksuajasta ole sovittu. Maksuaikalain säännöksiä ei siis ole noudatettu valtaosassa tapauksista. Vain 42 % vastaajista kertoi, että asiasta oli nimenomaisesti sovittu.
Haittaa etenkin pienille yrityksille
Suomen Yrittäjien mukaan ongelma koskee etenkin pieniä, alle 10 henkilön yrityksiä. Näistä jopa 45 % oli joutunut odottamaan suorituksia yli maksuaikalain mukaisen 30 päivää. Kaikista yrityksistä 31 % koki, että liikekumppanin pidentyneistä maksuajoista oli aiheutunut taloudellista haittaa.
Lähde: Kantar TNS Oy - Jaakko Hyry: Yrittäjägallup Syyskuu 2018 Saatavilla: TÄÄLTÄ
Gallupin mukaan etenkin suuret yksityiset yritykset ovat syyllistyneet maksuaikojen pidentämiseen. Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen huomauttaa Suomen Yrittäjien tiedotteessa, että tilanteissa, joissa maksuajasta ei nimenomaisesti ole sovittu, velkojan olisi mahdollista vedota maksuaikalakiin ja edellyttää maksua 30 päivän maksuajan kuluessa. Toivonen kuitenkin toteaa, ettei pienillä yrityksillä ole välttämättä mahdollisuutta vedota tähän, jos velallisena on suuryritys. Pienyrittäjän neuvotteluasema voikin olla selvästi epäedullinen verrattuna sopimuskumppaniinsa.
Pahimmassa tapauksessa pidentyneet maksuajat voivat johtaa maksua odottavan yrityksen konkurssiin. Toivosen mukaan ongelma ei rajoitu vain Suomeen, vaan koskee koko Eurooppaa.
Tarvetta lakimuutoksille?
Maksuaikalain mukaisia maksuaikoja on jo kiristetty kertaalleen vuonna 2015. Ennen lakimuutosta yritysten välisten saatavien enimmäismaksuajaksi oli säädetty 60 päivää. Suomen Yrittäjien mukaan muutoksen tavoitteena oli lyhentää yritysten välisten saatavien maksuaikoja, mutta ei tarpeettomasti rajoittaa sopimusvapautta yritysten välillä. Tästä huolimatta 44 % kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että maksuaikalakia pitäisi edelleen kiristää. 39 % ei taas nähnyt tarvetta lakimuutoksille.
Lähde: Kantar TNS Oy - Jaakko Hyry: Yrittäjägallup Syyskuu 2018 Saatavilla: TÄÄLTÄ
Myös Toivonen toteaa Suomen Yrittäjien tiedotteessa, että lainsäädäntöä tulisi täsmentää pienyrittäjien suojaksi. Toivonen näkee, etteivät pidemmät maksuajat ole kaikilla aloilla ongelmallisia. Pidempien maksuaikojen tulisi kuitenkin olla perusteltuja sopimuksen erityispiirteet huomioon ottaen. Myös lain valvontaa tulisi Toivosen näkemyksen mukaan kehittää.
Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä kirjoitukset