Oikeusministeriö nimitti joulukuussa 2017 Itä-Suomen yliopiston yritysoikeuden professori Erkki Kontkasen laatimaan selvitystä positiivisia luottotietoja koskevasta järjestelmästä. Selvitys valmistui syyskuussa 2018 ja siinä ehdotetaan perustettavaksi keskitetty positiivisia luottotietoja koskeva rekisteri.
Oikeusministeriö tiedottaa, että: ”positiivisten luottotietojen tarve on selvityksen mukaan ilmeinen ottaen huomioon luottojen tarjonnan kasvu, luotonannon digitalisoituminen, kotitalouksien velkaantuminen sekä kansainvälinen käytäntö.”
Selvityksen johtopäätös ei sinänsä tule suurena yllätyksenä, sillä maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvaa kovaa vauhtia. Suomen Asiakastiedon Maksuhäiriötilastot Q1-Q2 2018 -raportin mukaan maksuhäiriöisiä henkilöitä oli kesäkuussa 2018 jo 379 200. Luku on kasvanut tasaista vauhtia kesäkuusta 2009, jolloin maksuhäiriöisiä henkilöitä oli 300 100 (ks. kuva).
Kuvan lähde: Asiakastieto.fi – Maksuhäiriötilastot Q1-Q2 2018. Saatavilla TÄÄLTÄ.
Tässä artikkelissa avaamme tarkemmin positiivista luottorekisteriä ja pohdimme myös sitä, olisiko positiivinen luottorekisteri tarpeellinen Suomessa.
Mikä on positiivinen luottorekisteri?
Positiivisella luottotietorekisterillä tarkoitetaan perinteisesti rekisteriä, josta on reaaliaikaisesti nähtävissä henkilön kaikki luotot. Luottokelpoisuutta koskeva analyysi rakentuisi positiivisen luottotietorekisterin pohjalta vahvemmin luotonhakijan tulojen ja kokonaisluottomäärän arviointiin, eikä niinkään nykyiseen maksuhäiriömerkintöjen tarkkailuun.
Käytännön luotonhallinnassa on nykyisin nähtävissä, että maksuhäiriömerkintä voi syntyä hyvin vähäisistäkin velkasaatavista, vaikka velallisen maksukyky on vakaa. Toisaalta maksuhäiriömerkintä voi olla ainoastaan lähtölaukaus lopun alkuun, jolloin ylivelkaantumista on pahimmissa tapauksissa jatkunut jo vuosia ennen ensimmäisen merkinnän rekisteröitymistä.
Positiivinen luottotietorekisteri antaisi siis reaaliaikaisena tulo- ja menoarviona ennen kaikkea nykytilaa oikeamman kuvan velallisen maksukyvystä. Positiivinen luottotietorekisteri olisi lisäksi luonteeltaan oikeudenmukainen. Siinä luotonantaja voisi toimia riippumattoman informaation varassa, eikä luottokelpoisuutta koskevaa arviota tarvitsisi perustuu olettamuksiin tai vanhahtaviin paperimuotoisiin selvityksiin.
Olisiko positiivinen luottorekisteri tarpeellinen Suomessa?
Kansallisessa mittakaavassa reaaliaikainen rekisteri tarjoaisi mm. Suomen Pankille työkalun kansantalouden hintavakauden tarkkailuun. Positiivinen luottotietorekisteri olisi viisas sääntelyratkaisu myös kansainvälisesti vertaillen, sillä lähes kaikissa Euroopan maissa tämän tyyppinen rekisteri on jo käytössä. Suppeampaa tietoa antava Suomi jää helpolla muiden jalkoihin rajat ylittävillä markkinoilla.
Reaaliaikainen rekisteri hyödyttää luonnollisesti sekä luotonantajaa että luottoa tarvitsevaa. Luotonantajan luottotappioriskit vähenevät ja tehokkuus kasvaa. Etenkin tottumattomat kuluttajat taas saavat luottoprosessissa selkeämmät raamit luotonhakuunsa, jolloin syviin maksuvaikeuksiin joutumiselta voidaan useammin välttyä.
Oikein toteutettuna (mm. yksityisyyden suoja huomioon ottaen) positiivinen luottotietorekisteri on tarpeellinen myös Suomessa. Kotitalouksien kasvavan velkaantumisen johdosta, reaaliaikaiselle luottotietojen seurannalle onkin ollut saatavissa myös kasvava parlamentaarinen hyväksyntä.
On hyvin todennäköistä, että positiivinen luottotietorekisteri saapuu maahamme – sen toteuttamistapa tulee kuitenkin olemaan perustamista koskevan keskustelun keskiössä.