Yrityksen perustamisessa kriittisintä lienee se, mistä kaikki lähtee - timanttisen liikeidean kehittelystä. Seuraavana polulla seisookin lähes yhtä tärkeä etappi, sopivan yritymuodon valinta. Yleisimmät vaihtoehdot Suomessa ovat toiminimi (Tmi) ja osakeyhtiö (Oy). Molemmilla on omat etunsa ja haittansa, ja päätös riippuu liiketoimintasi luonteesta, tavoitteista sekä myös henkilökohtaisista preferensseistä. Tarkastellaanpa seuraavaksi näitä kahta yritysmuotoa tarkemmin.
Mikä on toiminimi?
Toiminimiyrittäjyys sopii parhaiten kohtalaisen pienimuotoiseen yrittämiseen, vain itsensä työllistävälle yrittäjälle. Mikäli et tarvitse suuria pääomasijoituksia ja arvostat vähäistä byrokratiaa, on toiminimi ehkä juuri sinulle. Kriteereinä toiminimen perustamiselle on täysi-ikäisyys ( alaikäinen voi perustaa toiminimen edunvalvojan suostumuksella), henkilö ei saa olla konkurssissa eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu.
Voit tehdä perustamisilmoituksen netissä YTJ-palvelussa tai paperilomakkeilla, mutta suosittelemme ihan asian nopeuttamiseksikin tekemään ilmoituksen netin kautta.
Toiminimiyrittäjä ei maksa itselleen varsinaista palkkaam, vaan kaikki rahat joita otat toiminimeltäsi omaan käyttöösi ovat ns. yksityisottoja. Yksityisottoja voit tehdä vapaasti milloin haluat, eikä niiden määrä vaikuta verotukseen. Muista kuitenkin jättää riittävästi euroja sivuun verojen maksamista varten, äläkä tyhjennä koko toiminimesi tiliä omaan käyttöösi.
Toiminimen verotus
Jos tienaat jotakin, verot on maksettava - simple as that. Toiminimen verotuksessa olennaisinta on se, että kaikki toiminimiyrittäjänä tienaamasi tulo verotetaan automaattisesti kyseisen vuoden verotuksessa, yhdessä muiden ansio-ja pääomatulojen kanssa. Sivutoimisen yrittäjän tulot siis lasketaan yhteen muiden palkkatulojen kanssa ja verotetaan könttäsummana. Mikäli tienaat esimerkiksi 30 000 palkkatuloa ja toiminimelläsi laskutat 10 000 euroa, lasketaan nämä yhteen ja sinulle lasketaan tuloveroa 40 000 eurosta. Etenkin uusille toiminimiyrittäjille on monesti edullisinta pyytää koko yrityksen tulos ansiotulona, koska pienillä tuloilla ansiotuloveroprosentti pysyy matalana.
Toiminimiyrittäjän voit maksaa myös ennakkoveroa, eli tulojen perusteella etukäteen maksettavaa veroa. Sinun ei tarvitse olla pätevä ennustaja ja tietää eurolleen, paljonko tulet laskuttamaan vuoden sisällä, arvio summasta riittää. Kun perustat toiminimeä, ilmoitat verottajalle arvion ensimmäisen tilikauden tuloksesta. Maksat ennakkoveroa perustuen tähän summaan. Oikea määrä kyllä hoidetaan jälkikäteen kuntoon, jos maksoit liikaa saat veronpalautuksia ja jos liian vähän, täydennät puuttuvan summan maksamalla lisäennakon. Arvioita voit muokata vero.fi-palvelussa.
Jos sinut on merkitty Verohallinnon rekisteriin yrittäjäksi, yrittäjän veroilmoitus on tehtävä aina erikseen, vaikka yritystoimintaa ei olisi edes ollut. Löydät ilmoituksen automaattisesti luotuna Vero.fi-palvelusta.
⚠️Laskutus on yksi kriittisimmistä yritystoiminnoista, sillä ei laskuja - ei tuloja. Lataa siis ilmainen opas aloittavalle yrittäjälle: Toimiva laskutus menestyksen kivijalkana
Toiminimiyrittäjyyden hyvät puolet:
- Helppo ja edullinen perustaa. Voit perustaa toiminimen tekemällä perustamisilmoituksen, minkä jälkeen saat yrityksellesi Y-tunnuksen. Toiminimen perustaminen ei vaadi sen kummempia muodollisuuksia tai alkupääomaa. Toiminimen perustamisilmoitus kaupparekisteriin maksaa 70 euroa, se tulee lisäksi ilmoittaa myös tarvittaviin Verohallinnon rekistereihin.
- Kevyt hallinto. Tmi:n byrokratia on kevyempää verrattuna osakeyhtiöön. Tilinpäätöksiä ei tarvitse julkaista, ja verotus on suoraviivaisempaa. Päätöksenteko on helppoa, kun yritys on yhtä kuin yrittäjä itse.
- Täydellinen aloittavalle yrittäjälle. Toiminimi sopii hyvin pienimuotoiseen toimintaan ja yksinyrittäjille, jolla ei ole tarvetta suurille pääomasijoituksille.
- Yksinkertainen verotus. Yrittäjä voi nostaa itselleen rahaa yksityisnostoina, eikä monimutkaista palkanmaksua tarvita. Yksinkertainen kirjanpito riittää tarvittaessa, tilinpäätös on pakollinen vasta isommassa toiminnassa. Toiminimen tilinpäätös on pakollinen vain, jos tilikautesi on muu kuin kalenterivuosi tai kahdella peräkkäisellä tilikaudella ylität kaksi seuraavista rajoista: taseen loppusumma on 350 000 euroa, toiminimen liikevaihto on 700 000 euroa tai palveluksessasi on tilikauden aikana keskimäärin 10 henkilöä.
Toiminimiyrittäjyyden huonot puolet:
- Rajoittamaton vastuu. Yrittäjä vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan yrityksen veloista ja sitoumuksista.
- Verotuksen joustamattomuus. Tulojen noustessa veroprosentti kasvaa progressiivisesti, mikä voi tehdä toiminnasta kalliimpaa.
- Rajalliset kasvumahdollisuudet. Suuremmat investoinnit ja kasvaminen voivat olla haastavia, koska toiminta on sidottu yrittäjän omiin resursseihin.
Osakeyhtiön perustaminen
Jos yrityksen perustajia on useampi kuin yksi ja/tai yritys tähtää kasvuun on osakeyhtiö hyvä valinta. Osakeyhtiö kannattaa valita yritysmuodoksi silloin, jos yrityksen pitää tehdä suuria investointeja, myös jotkut rahoittajat voivat vaatia yhtiömuodoksi osakeyhtiötä.
Osakeyhtiössä yrittäjän ja yrityksen talous on erotettu toisistaan, mikä siirtää taloudellista vastuuta pois yrittäjältä/yrittäjiltä itseltään. Osakeyhtiön asioista päättävät osakkeenomistajat. Osakeyhtiössä yrittäjä maksaa itselleen ansiotulona verotettavaa palkkaa.
Osakeyhtiön voi perustaa ilman osakepääomaa tai osakepääoman kanssa. Osakeyhtiön perustamista varten tarvitaan kirjallinen perustamissopimus, jonka kaikki osakkeenomistajat allekirjoittavat. Sopimukseen liitetään yhtiöjärjestys, joka sisältää vähintään kolme kohtaa: toiminimen, kotipaikan ja toimialan.
Osakeyhtiö perustetaan netissä YTJ-palvelussa. Osakeyhtiön perustamisilmoitus on mahdollista tehdä verkossa, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:
- Osakepääoma on nolla euroa.
- Osakkeiden merkintähinta on nolla euroa.
- Yhtiölle riittää vakiomuotoinen yhtiöjärjestys.
Muussa tapauksessa ilmoitus tulee tehdä paperilomakkeella. Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti maksaa 240 euroa ja paperilomakkeella 380 euroa.
Osakeyhtiön verotus
Osakeyhtiön verotus Suomessa perustuu yrityksen tuottaman voiton verottamiseen, ja se eroaa merkittävästi yksityishenkilöiden verotuksesta. Osakeyhtiön maksama yhteisövero on kiinteä, mikä tarkoittaa, että voitosta maksetaan veroa nykyisin 20 %:n verokannan mukaan.
Mikäli osakeyhtiö maksaa työntekijöilleen palkkaa, otetaan vero palkasta ennakkoon ennakonpidätyksenä. Lisäksi osakkeenomistajia verotetaan ulosmaksettavista osingoista pääomatulona, joiden verotus riippuu jaetun osingon suuruudesta ja osingonsaajan kokonaispääomatuloista. Arvonlisäveron osakeyhtiö sisällyttää tuotteiden tai palveluiden hintaan ja tilittää valtiolle.
Osingonjako voi myös tarjoa verotuksellisia etuja, sillä tietyissä rajoissa osingot voivat olla osittain verovapaita tai niihin sovelletaan alempaa verokantaa. Lisäksi osakeyhtiö voi hyödyntää erilaisia verovähennyksiä ja -kannustimia, jotka voivat koskea esimerkiksi investointeja, t&k-toimintaa ja yrityksen kasvuun liittyviä kuluja. Osakeyhtiön verotus on suunniteltu tukemaan yritystoiminnan kasvua ja kestävää kehitystä, mutta se vaatii huolellista suunnittelua ja veroasioiden hallintaa maksimaalisen verotehokkuuden saavuttamiseksi.
Osakeyhtiön hyvät puolet
- Rajoitettu vastuu. Osakkaat ovat vastuussa vain sijoittamansa pääoman verran. Henkilökohtaista omaisuutta ei käytetä yrityksen velkojen maksamiseen.
- Verotuksen suunnittelumahdollisuudet. Osakeyhtiö mahdollistaa verotehokkaan suunnittelun, kuten osingot ja palkan jakamisen, mikä voi olla taloudellisesti edullista.
- Kasvumahdollisuudet. Oy voi kerätä pääomaa osakeanneilla ja sijoituksilla, mikä tukee liiketoiminnan kasvua ja kehitystä.
- Ammattimaisempi maine. Osakeyhtiö voi antaa yrityksestä ammattimaisemman ja luotettavamman kuvan yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Etenkin ulkomaankaupan kannalta osakeyhtiö on paras vaihtoehto.
Osakeyhtiön huonot puolet
- Perustamiskustannukset ja -prosessi. Osakeyhtiön perustaminen on monimutkaisempaa ja kalliimpaa, minimipääomavaatimus oli Suomessa ennen 1.7.2019 2 500 euroa, mutta nyt minimipääomaa ei enää vaadita.
- Byrokratia. Osakeyhtiö vaatii enemmän hallinnointia, kuten tilinpäätöksen julkaisua, hallituksen kokouksia ja erillisten verotilitysten tekemistä. Myös kirjanpidon tulee olla kahdenkertainen.
- Kaupparekisterin julkisuus. Oy:n taloudelliset tiedot ovat julkisia, mikä voi olla haitaksi joissakin tilanteissa.
Mitä eroa on Oy:llä ja Oyj:llä?
Yritysmuotoja käsitellessä on tärkeää ymmärtää myös erot osakeyhtiön ( Oy) ja julkisen osakeyhtiön ( Oyj) välillä. Molemmat ovat osakeyhtiöitä, mutta niiden rakenteet ja toimintamallit eroavat toisistaan merkittävästi.
Osakeyhtiö (Oy) ja julkinen osakeyhtiö (Oyj) eroavat toisistaan pääasiassa omistuspohjan ja rahoitusmahdollisuuksien suhteen. Osakeyhtiö on yleensä yksityisesti omistettu, ja sen osakkeet eivät ole julkisesti kaupankäynnin kohteena, kun taas julkisen osakeyhtiön osakkeet voidaan listata pörssiin ja niitä voidaan ostaa ja myydä julkisesti, mikä mahdollistaa laajemman omistajapohjan ja merkittävästi suuremmat pääoman keräämismahdollisuudet.
Lisäksi Oyj:llä on tiukemmat pääomavaatimukset, sillä minimipääoma on 80 000 euroa, kun taas Oy:llä ei ole enää minimipääomavaatimusta. Julkisella osakeyhtiöllä on myös noudatettava tarkempia tiedonantovelvollisuuksia ja raportointivaatimuksia, jotka tekevät sen toiminnasta läpinäkyvämpää verrattuna yksityiseen osakeyhtiöön. Hallinnollisesti Oyj:llä on monimutkaisempi rakenne, joka usein sisältää suuremman hallituksen ja mahdollisen hallintoneuvoston, ja sen toimintaa säätelevät tiukasti pörssin säännöt ja määräykset.
Mitä on kevytyrittäjyys?
Kevytyrittäjyys on uusin tapa toimia itsenäisenä yrittäjänä ilman perinteisen yrityksen perustamiseen liittyvää byrokratiaa ja taloudellisia velvoitteita. Kevytyrittäjä toimii käytännössä freelancereina tai toiminimiyrittäjänä, mutta laskuttaa palveluistaan ja tuotteistaan laskutuspalvelun kautta, joka hoitaa yrittäjyyteen liittyvän hallinnollisen työn, kuten laskutuksen, verot ja sosiaaliturvamaksut. Kevytyrittäjyys sopii erityisesti aloittaville yrittäjille, projektityöntekijöille ja sivutoimisille yrittäjille, jotka haluavat kokeilla yritystoimintaa pienin riskein ja kustannuksin tai jotka haluavat lisätuloja päätyönsä ohella.
Kevytyrittäjyydellä on useita etuja, mutta siihen liittyy myös haittoja, jotka on syytä ottaa huomioon ennen kevytyrittäjäpolulle ryhtymistä. Ensinnäkin, kevytyrittäjänä toimiminen voi olla kalliimpaa kuin yrittäjänä, koska laskutuspalvelun käyttöön liittyy usein prosenttiperusteisia palvelumaksuja, jotka voivat syödä osan tuloista. Toiseksi, kevytyrittäjillä ei ole samaa verotuksellista joustavuutta kuin esimerkiksi toiminimellä tai osakeyhtiöllä toimivilla yrittäjillä, jolloin verojen suunnittelu voi olla vaikeampaa. Lisäksi kevytyrittäjät eivät kerrytä YEL-eläkettä samalla tavalla kuin varsinaiset yrittäjät, mikä saattaa vaikuttaa heidän tulevaan eläketurvaansa.
Toinen haaste voi olla rajoitettu uskottavuus ja luotettavuus potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden silmissä verrattuna perinteisiin yritysmuotoihin. Lisäksi kevytyrittäjyys ei tarjoa samalla tavalla juridista suojaa kuin osakeyhtiö, jolloin vastuukysymykset voivat joskus olla monimutkaisempia. Lopuksi, koska kevytyrittäjä on virallisesti laskutuspalvelun työntekijä, ei hänellä ole työoikeudellisia etuja, kuten sairausajan palkkaa tai lomaoikeuksia, mikä saattaa vaikuttaa henkilökohtaiseen taloudelliseen turvaan erityisesti pitkällä aikavälillä.
Lue myös artikkelimme:
👉Mitä tietoja laskulla tulee olla?
👉Näin helppoa on laskutuspalvelun käyttöönotto!
👉Laskutusvinkkejä aloitteleville yrittäjille: Pilvipohjaisen laskutuksen edut