Viranomaistaho, joka valvoo perintätoimintaa. ”Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ylläpitää rekisteriä perintätoiminnan harjoittajista ja valvoo valtakunnallisesti, että rekisteriin merkityt noudattavat toiminnassaan lakia ja hyvää perintätapaa.”

Lue lisää Etelä-Suomen Aluehallintoviraston sivuilta

Finanssivalvonta (Fiva) on Suomen keskuspankin alaisuudessa toimiva riippumaton viranomainen, joka valvoo rahoitusmarkkinoiden vakautta ja luotettavuutta. Se valvoo muun muassa pankkeja, vakuutusyhtiöitä, eläkelaitoksia, sijoituspalveluyrityksiä ja pörssiyhtiöitä.

Finanssivalvonnan tehtävänä on varmistaa, että nämä toimijat noudattavat lakeja, vakavaraisuusvaatimuksia ja hyvää hallintotapaa, jotta asiakkaiden varat ovat turvassa ja markkinat toimivat reilusti. Fiva on rahoitusalan liikenteenvalvoja – se ei ohjaa, mutta pysäyttää jos mennään punaisia päin.

Haaste perinnässä tarkoittaa asiakirjaa, jolla velkoja vie maksamattoman saatavan oikeuteen. Kun perintä ei ole tuottanut tulosta vapaaehtoisesti, velkoja voi nostaa kanteen ja hakea käräjäoikeudelta haasteen, joka toimitetaan velalliselle. Haasteessa kerrotaan, mitä summaa vaaditaan ja millä perusteella, sekä mihin mennessä velallisen on vastattava tai muuten tuomio annetaan hänen poissa ollessaan. 

Toisin sanoen: jos laskua ei hoideta ja asia etenee oikeuteen, haaste on virallinen ”nyt on tosi kyseessä” -ilmoitus.

Haastehakemuksella haetaan käräjäoikeudesta perintäprosessin päätteeksi velkomustuomiota ulosottoa varten.

Velkomusprosessi käräjäoikeudessa nostaa perintäkuluja huomattavasti ja voi aiheuttaa häiriömerkinnän luottotietoihin.

Yritysmuoto, joka perustuu kahden tai useamman oikeus- tai luonnollisen henkilön yhteistoimintaan.

Henkilöyhtiöille tunnusomaista on yhtiön itsenäisyys, eli se on omistajistaan erillinen oikeussubjekti.

Lue lisää henkilöyhtiöstä Tieteen termipankin sivuilta

Hyvä perintätapa on perintätoimistoja sitova ohjenuora. Se pitää sisällään reilun, asiakasystävällisen ja lainmukaisen toiminnan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kohteliasta ja ammattimaista viestintää velallisen kanssa, selkeää tiedottamista velan määrästä ja perintätoimenpiteistä, sekä mahdollisuutta neuvotella maksusuunnitelmasta. Hyvä perintätapa edellyttää myös, että perintätoimisto noudattaa sovellettavia lakeja ja sääntöjä, kuten kuluttajansuojalakia ja tietosuojasäädöksiä.

Hyvän perintätavan rikkomisesta voi seurata velkojalle seuraamuksia.

Lue lisää: Tätä tarkoittaa hyvä perintätapa kuluttajasaatavien perinnässä

Jälkiperinnällä tarkoitetaan sitä, ettei saatava ole aktiivisten perintätoimenpiteiden kohteena.

Jälkiperintään siirrytään muun muassa niissä tapauksissa, joissa saatavaa ei saada perittyä velallisen heikon maksukyvyn takia. Saatava voi olla jälkiperinnässä niin vapaaehtoisessa perinnässä kuin oikeudellisenkin perinnän jälkeen.

Lue lisää: Näin perintäprosessi etenee

Perintä ei siis lakkaa kokonaan, vaan jälkiperinnässä perintätoimisto huolehtii siitä, että saatavat eivät pääse vanhenemaan.  Jälkiperintään kuuluu paitsi valvontakeinot, myös velan vanhenemisen estävät perintätoimenpiteet, joilla turvataan velkojan oikeudet saatavaansa.

Perinnän kulut eivät saa ylittää kokonaiskuluvastuuta.

Esim. jos kyseessä on kuluttajavelallinen ja laskun pääoma on alle 100,00€ niin perintäkulut eivät saa yheenlaskettuna olla yli 60,00€. Toimii porrastetusti pääoman mukaan.

Perittäessä muuta kuin kuluttajasaatavaa saman saatavan perinnästä velalliselta saa vaatia perintäkuluina yhteensä enintään seuraavat määrät:

1) 250 euroa, jos saatavan pääoma on enintään 500 euroa;

2) 470 euroa, jos saatavan pääoma on yli 500 euroa, mutta enintään 2 500 euroa;

3) 550 euroa, jos saatavan pääoma on yli 2 500 euroa, mutta enintään 10 000 euroa;

4) 620 euroa, jos saatavan pääoma on yli 10 000 euroa.

Konkurssi on oikeudellinen menettely, jossa maksukyvyttömän yrityksen tai yksityishenkilön koko omaisuus otetaan konkurssipesän hallintaan ja realisoidaan velkojen maksamiseksi. Konkurssi voidaan hakea itse tai velkojan toimesta, kun velallinen ei pysty hoitamaan velvoitteitaan. Prosessin tavoitteena on jakaa jäljellä oleva varallisuus oikeudenmukaisesti velkojien kesken.

Ytimekkäästi: konkurssi on yrityksen taloudellinen päätepiste, jossa velat ylittävät maksukyvyn.

Konkurssiuhkainen maksukehotus on viimeinen keino, jolla yritys tai yhteisö pyrkii saamaan saatavansa maksamattomasta velasta ennen konkurssihakemuksen tekemistä. Se on lakisääteinen edellytys ennen kuin velkoja voi hakea velallista konkurssiin.

Konkurssiuhkaisessa maksukehotuksessa velkoja ilmoittaa velalliselle kirjallisesti, että jos velkaa ei makseta määräajassa (yleensä 1-2 viikkoa), velkoja voi hakea velallista konkurssiin.

Lue lisää: Mitä konkurssi tarkoittaa?

Kun yritys asetetaan konkurssiin, voi velkojalla olla oikeus konkurssisaatavaan, mikäli velkojan saatavan peruste on syntynyt ennen konkurssiin asettamista.

Jotta velkojalle syntyy oikeus jako-osuuteen konkurssipesän varoista, tulee saatavaa valvoa kirjallisesti.

Konkurssivalvonta on osa konkurssiprosessia, jossa valvojat (yksilöt tai organisaatiot) varmistavat, että konkurssimenettely sujuu oikeudenmukaisesti ja lain mukaisesti. Valvojat voivat olla velkojia tai yleisiä valvojia, jotka edustavat kaikkia velkojia. He tarkkailevat pesänhoitajan toimintaa, arvioivat konkurssipesän varat ja varmistavat, että velkojien etuja suojellaan.

Konkurssivalvonnalla pyritään varmistamaan, että konkurssi hoidetaan avoimesti, reilusti ja tehokkaasti, ja että varat jaetaan oikeudenmukaisesti velkojien kesken. Konkurssivalvonnan suorittaa usein konkurssituomioistuin tai sen määräämät henkilöt.

Oikeusministeriön alainen toimija, joka on yksi keskeisimmistä kuluttajansuojaa tarjoavista organisaatioista. Kuluttajariitalautakunta tarjoaa kuluttaja-asioissa (siis myös kuluttajaperinnässä) kuluttajilla asiantuntevaa apua.

Luottotiedot ovat tietoja, jotka kuvaavat yksilön tai yrityksen taloudellista historiaa ja kykyä hoitaa taloudellisia sitoumuksia, kuten lainan takaisinmaksua tai laskujen maksamista ajallaan. Luottotietoja käytetään arvioimaan riskiä, joka liittyy luoton tai lainan myöntämiseen henkilölle tai yritykselle.

Jos henkilö ei esimerkiksi maksa velkojaan ajallaan, se näkyy negatiivisena merkintänä hänen luottotiedoissaan. Tällainen merkintä voi vaikeuttaa uuden luoton saamista, asunnon vuokraamista, puhelinliittymän avaamista tai jopa joidenkin työpaikkojen saamista.

Luottotiedot eivät ole julkisia, vaan laki säätelee tarkoin sitä, kuka voi, ja missä tilanteissa, tarkistaa luottotietosi.

Lue lisää: Milloin luottotiedot menevät?

Maksuhäiriömerkintä voi syntyä laskun pitkittyneen maksulaiminlyönnin seurauksena ja se voidaan rekisteröidä niin yksityishenkilön kuin yrityksen luottotietoihin. Velkoja voi ilmoittaa maksuhäiriömerkinnän luottotietorekisteriin lakisääteisten myöhästymiskriteereiden täyttyessä.  Maksuhäiriömerkintä voi syntyä myös käräjäoikeuden velkomustuomion ilmoituksesta tai kun lasku on siirtynyt ulosottovaiheeseen.  Maksuhäiriömerkintä voi liittyä myös velkojen järjestelyy

Lue lisää:Miten maksuhäiriömerkintä vaikuttaa elämään

Velkojan tai perintätoimiston lähettämä maksumuistutus maksamattomasta laskusta.

Maksumuistutus lähetetään yleensä, kun alkuperäinen lasku on erääntynyt maksettavaksi, mutta maksua ei ole vielä suoritettu. Maksumuistutuksessa kerrotaan avoimen laskun summa, eräpäivä ja viivästyskorko. Sen tarkoituksena on muistuttaa velallista maksamattomasta velasta ja kannustaa häntä suorittamaan maksu mahdollisimman pian. Maksumuistutukseen voidaan myös liittää muistutusmaksu.

Velallisen ja perintätoimiston tai velkojen kanssa tehty suunnitelma erilaisista maksujärjestelyistä esimerkiksi tilanteissa, jolloin velallinen ei kykene maksamaan laskuaan tai lainansa lyhennystä eräpäivään mennessä.

Koko perintätoimiston perintäprosessin ajan velallinen voi sopia kanssamme maksujärjestelyistä. Välttyäkseen turhilta lisäkuluilta, velallisen kannattaakin aina ottaa pikaisesti heti maksuvaatimuksen saatuaan yhteyttä meihin ja sopia maksujärjestelyistä.

Meidät tavoittaa sähköpostitse asiakaspalvelu@uuva.fi tai puhelimitse 09 4134 5151.

Maksuvaatimus - eli perintäkirje- on kirjallinen ilmoitus, jonka velkoja tai perintätoimisto lähettää velalliselle, kun velka on jäänyt maksamatta. Perintäkirjeessä yleensä muistutetaan avoimesta velasta, annetaan tietoa velan määrästä (sisältäen mahdolliset viivästyskorot ja perintäkulut) ja kerrotaan seuraavista toimenpiteistä, jos velkaa ei makseta määräajassa.

Perintäkirjeen tarkoituksena on saada velallinen maksamaan velka mahdollisimman nopeasti. Jos velallinen ei vastaa perintäkirjeeseen tai maksa velkaa, perintäprosessi etenee ja velalliselle voi koitua lisää kuluja. Seuraava askel voi olla esimerkiksi oikeudellinen perintä tai velan siirtäminen ulosottoon.
Yri­tyk­sil­le ei ole e­rik­seen pe­rin­tä­lais­sa mää­rät­ty ai­kaa mak­su­vaa­ti­muk­sen lä­het­tä­mi­sel­le. Lä­he­täm­me en­sim­mäi­nen pe­rin­tä­kir­jeen eli mak­su­vaa­ti­muk­sen ve­lal­li­sel­le yleen­sä seit­se­män ar­ki­päi­vän si­säl­lä erään­ty­nees­tä mak­su­muis­tu­tuk­ses­ta. En­sim­mäi­ses­sä pe­rin­tä­kir­jees­sä yri­tysve­lal­li­sel­le an­ne­taan mak­su­ai­kaa seit­se­män vuo­ro­kaut­ta.

Kuluttajille perintälaki määrää sen, milloin perintäkirjeen saa lähettää velalliselle:

• mak­su­muis­tu­tuk­ses­ta on ku­lu­nut vä­hin­tään 14 päi­vää;
• em­me ole saa­neet vie­lä mak­su­suo­ri­tus­ta. Mak­su­vaa­ti­muk­ses­sa ku­lut­ta­ja­ve­lal­li­sel­le an­ne­taan mak­su­ai­kaa 12 vuo­ro­kaut­ta.

Perintäkirjeessä on mainittava vähintään seuraavat asiat:

• velkojan sekä perintätoimiston nimi ja osoite
• saatavan peruste
• saatavan pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut
• kenelle, miten ja milloin saatava on maksettava
• mahdollisuus esittää huomautuksia velan määrästä tai perusteista

Mikäli olet saanut perintäkirjeen etkä selviä laskun maksusta, ota rohkeasti yhteyttä perintäkirjeen lähettäneeseen perintätoimistoon. Heidän asiakaspalveluhenkilökuntansa on mm. sitä varten, että he voivat neuvoa ja opastaa sinua velan maksussa.

Oikeushenkilö on organisaatio tai yhteisö, jolla on laissa määritelty oikeus tehdä sopimuksia, omistaa omaisuutta ja toimia oikeudellisena osapuolena – aivan kuten luonnollinen henkilö. Esimerkkejä oikeushenkilöistä ovat osakeyhtiöt, yhdistykset ja kunnat.

Toisin sanoen: oikeushenkilö on virallinen "hahmo", jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia, vaikka se ei ole ihminen.

Erääntyneen saatavan perintä tulee lain mukaan aloittaa pääsääntöisesti maksumuistutuksella. Maksumuistutuksen lähettää joko velkoja itse tai perintätoimisto, joka toimittaa maksumuistutuksen velkojan puolesta ja hänen nimissään.

Kun velka on erääntynyt, velkoja antaa usein asian perintätoimiston perittäväksi. Perintätoimistot aloittavat velan perinnän aina hyvän perintätavan mukaisesti yleensä kirjallisella maksuvaatimuksella, josta ilmenee myös perinnän siirtyminen perintätoimiston hoidettavaksi.

Vapaaehtoisessa perinnässä velan suorittamiseen pyritään maksuvaatimusten lisäksi usein myös puhelinyhteydenotoilla.

Lue lisää: Näin perintä etenee

Kuluttajasaatavassa velkoja voi lain mukaan vaatia perinnästä aiheutuvat kohtuulliset perintäkulut. Kuluttajalle lähetystä maksumuistutuksesta voi kuluttajaperintälain mukaan vaatia 5 euron huomautuskuluja (14 päivää erääntymisen jälkeen) sekä korkolain mukaista viivästyskorkoa. Kuluttajasaatavissa perintäkulut ovat laissa säännelty ja ne nousevat saatavan pääoman mukaan. Taulukko löytyy perintälain 10 pykälästä.

Yrityssaatavissa perintäkulut ovat aina tapauskohtaisia. Niiden määrään vaikuttaa tehty työ, pääoman suuruus jne. Yritysperinnän perintäkulujen osalta ei siis ole olemassa kiinteää hinnastoa.

Perintälaki on laki, joka säätelee perintätoimintaa Suomessa. Se koskee sekä ammattimaista että satunnaista perintätoimintaa. Perintälaissa määritellään muun muassa se, millaisia perintätoimenpiteitä saa käyttää ja miten velallista tulee kohdella perinnän aikana. Se säätelee sitä, mistä velkojat saavat periä korvauksia, kuinka suuria korvaukset saavat olla ja miten perintäkuluja saa laskuttaa.

Perintälaissa säädetään myös velalliselle annettavista tiedoista perinnän eri vaiheissa. Esimerkiksi se, että velalliselle on ilmoitettava etukäteen mahdollisesta perinnästä ja hänelle on annettava mahdollisuus tarkastaa velkaa koskevat tiedot.

Perintälaki pyrkii varmistamaan reilun ja asianmukaisen perintätoiminnan ja suojaa velallista tarpeettomalta tai kohtuuttomalta häirinnältä perintäprosessin aikana.

Perintätoimiston ensisijainen tehtävä on hoitaa erääntyneiden saatavien perintää, minimoida luottotappiot ja nopeuttaa kassavirtaa.

Siksi perintätoimisto pyrkii löytämään pikaisesti joustavan ratkaisun perittäväksi annetun velan maksusta velallisen kanssa.

Lue lisää: Mitä perintätoimisto tekee?

Pikaperintä on perintätoimistojen tarjoama palvelu yksittäisten saatavien perintään. Pikaperintä käynnistetään nimensä mukaisesti pikavauhtia ilman erillistä sopimusta.

Protestilista on julkinen kooste yritysten maksuhäiriöistä, kuten trattaprotesteista ja velkomustuomioista. Sen seuraaminen auttaa yrityksiä tunnistamaan taloudellisesti epävarmat kumppanit ajoissa ja vähentämään riskiä joutua itse luottotappioiden kohteeksi.

Lista julkaistaan yleensä alueellisesti, ja sen avulla muut voivat tarkistaa, onko henkilö tai yritys jättänyt velvoitteensa hoitamatta.

Riitaisuus tarkoittaa sitä, että velkojan saatavan oikeellisuudesta ei olla velkojan ja velallisen kesken yksimielisiä.

Riita voi koskea joko koko saatavaa tai vain osaa siitä. Riita voi myös koskea puutteita palvelun tai tavaran toimituksessa tms.

"Saatava" on lähtökohtaisesti ”velan” synonyymi.

 Tyypillisesti saatava syntyy, kun tavaraa tai palvelua on myyty laskulla ja lasku on maksettava myöhemmin. Siis kun myyjä myy tuotteen tai palvelun ostajalle laskua vastaan, ostaja jää velkaa myyjälle ja myyjällä on saatava ostajalta. Saatavat ovat siis osa myyjän omaisuutta. Myyjä voi periä saatavaansa, eli vaatia ostajaa maksamaan velkansa. Jos saatavaa ei makseta, myyjä saattaa lähettää maksumuistutuksen, tai siirtää saatavan perintätoimiston perittäväksi.

Suora ulosottokelpoisuus tarkoittaa puhtaimmillaan sitä, että saatavan (lasku tms.) olemassaolo itsessään ja sen erääntyneisyys riittävät siihen, että saatavan voi toimittaa ulosottovirastolle ulosottotoimia varten.

Lain mukaan suoraan ulosottokelpoisia saatavia ovat verot, julkiset maksut ja muut julkisoikeudelliset tai niihin rinnastettavat saatavat.

Tratta on julkisuusuhkainen maksuvaatimus yritysperinnässä. 

Nimensä mukaisesti tratta perustuu julkisuuden uhkaan, sillä maksamaton tratta ilmoitetaan julkiselle protestilistalle ja aiheuttaa yritykselle merkinnän luottotietoihin.

Trattaa saa käyttää vain erääntyneen, selvän ja riidattoman saatavan perimiseksi.

Lakiin perustuva ulosotto on maksamattoman velan tai laskun pakkotäytäntöönpanoa ulosottovirastojen toimesta.

Ulosotto tarkoittaa viranomaisten suorittamaa toimenpidettä, jossa velallisen omaisuutta käytetään tai myydään velan maksamiseksi. Ulosoton suorittaa ulosottoviranomainen, joka on Suomessa kihlakunnanvouti tai hänen alaisuudessaan toimiva ulosottomies.

Ulosotto alkaa yleensä sillä, että velkoja hakee maksamattomalle saatavalleen ulosottoperusteen, kuten tuomioistuimen päätöksen tai maksamattoman veron. Tämän jälkeen ulosottoviranomainen selvittää velallisen tulo- ja varallisuusolot ja toimittaa ulosoton sen perusteella.

Ulosotto voi kohdistua esimerkiksi velallisen palkkaan, josta ulosmitataan tietty osuus, tai johonkin tiettyyn omaisuuteen, kuten kiinteistöön tai autoon, joka voidaan myydä velan kattamiseksi - tosin tällaisissa tapauksissa velallisen välttämättömään toimeentuloon liittyvää omaisuutta ei yleensä ulosmitata. Ulosottomenojen maksamisen jälkeen ylijäävät varat palautetaan velalliselle. Mikäli ulosmittauksen jälkeenkään velkaa ei saada kokonaan maksettua, voi kyseeseen tulla myös pitkäaikainen ulosotto.

Vapaaehtoisen perinnän tarkoitus on kotiuttaa toimeksiantajien saatavat ilman tuomioistuimen tai ulosotto-organisaation apua. Vapaaehtoisen perinnän keinoja ovat mm. maksumuistutus ja perintäkirje.